torstai 21. helmikuuta 2013

XLVI Mietteitä

 
sinä täydennät minua
teet kaiken helpoksi
ikävöin
mutten liikaa
elän
olen rakastan
 
 
***
 
Hold on, make it last
Hold on, never turn back
You made a rebel of a careless man's careful daughter
You are the best thing that's ever been mine

Do you believe it?
We're gonna make it now
I can see it
I can see it now
 
- Mine, Taylor Swift
 
 
***

sinä teit tämän minulle
sinä muutit minut
sinä teit minusta kapinallisen
sinä rikoit kahleet
jotka sitoivat minua ennen
avasit portit
 
 
***
 
jos osaisinkin päästää irti
antaa sinun kadota
sillä sekunnilla kun kaikki on ohi
olisin köyhempi ihminen
 
 
***
 
anteeksi
että teen tämän vaikeaksi
meille kaikille
luota minuun
tiedän mitä teen
tiedän
saamme tämän toimimaan
 
 
***
 
kaikki on hyvin
kun olemme me
eikö niin?
 
 
***
 
sinä et ymmärrä
minä en ymmärrä
emme ymmärrä
haluat toivoa
haluan uskoa
haluamme rakastaa
 
 
***
 
olen tässä yhä
voit luottaa minuun
vaikka en olekaan sinun
olemme toistemme
 
 
***
 
ei hätää
en toivo turhia
mutta olet tärkeä
älä unohda
 
 
***
 

I kissed a girl and I liked it, the taste of her cherry chapstick
I kissed a girl just to try it, I hope my boyfriend don't mind it
It felt so wrong, it felt so right, don't mean I'm in love tonight
I kissed a girl and I liked it, I liked it

- I Kissed a Girl, Katy Perry
 
 
***
 
Believe me.
I grew up, as Meryl said.



 
Rakkaus on jännä juttu. On mahdollista rakastaa kahta yhtä aikaa. Joskus kaikki mitä tarvitset on rakkaus ja toisinaan se ei vaan riitä. Ja rakastaa voi kaikkia.


perjantai 15. helmikuuta 2013

XLV vk 7

Ystävänpäivä on yksi suosikkipäivistäni vuodessa. Miksi? Koska rakastan keksiä kaikkea kivaa ystävilleni. Tällä viikolla on ollut paljon menoa enkä ole ehtinyt kortteja ja paketteja tehdä, mutta jotain pientä silti. Valentine's Day -tyyliin vein myös ruusun rakkaalleni. 

Parasta siinä, etten ehtinyt kaikkia muistaa samana päivänä, on se, että nyt voin ihan reilusti jatkaa ystävänpäivää viikolla tai kahdella... Varokaa! Saatan yllättää! 
... tosin jos minut tuntee, tuskin yllättyy.



Wanhojen tanssit. Cicapo on jotain niin ihanaa, että muistan sen ikuisesti. Oikeasti eilen katsellessani ystävien tanssia olisin halunnut jälleen olla lattialla heidän kanssaan. Minut on luotu tanssimaan, sille ei voi mitään. Onneksi pääsin vähän valssia tanssahtelemaan, kaiken kaikkiaan kolme nuorta herraa minua haki lattialle.

Tanssiminen oli se, joka veti minua eniten puoleensa, mutta oli myös toinen syy. Katselin upeita pukuja ja huomasin katselevani niitä kuin hakien ideoita. Mitä voisin itse toteuttaa? Tietysti katsoin myös perinteisen arvioivasti, kenen puku oli liian pieni, kenellä putoaa päältä, kuka on onnistunut valinnassaan, mutta enemmän vielä olisin itse halunnut jälleen päästä ompelemaan. Mutta ei minulla olisi mahdollisuutta käyttää tuollaista pukua. Siinä on ongelma.



Jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut
- Kaija Koo -

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

XLIV Kyyneleitä

Suolaista sadetta, tahroja paperilla.

Ihminen itkee ilosta, surusta, onnesta, pelosta, helpotuksesta ja monesta muusta. Jos itkee. Itku on herkän ihmisen merkki. Itku on heikkouden merkki. Itku on rohkeuden merkki. Itku voi olla omaa tai yhteistä, itkeä voi omasta tai toisen puolesta.

Jos itken julkisesti, mitä ihmiset minusta ajattelevat? Häpeän itseäni ja omaa kyvyttömyyttäni hillitä tunteitani. Pakenen nurkan taakse, julkiseen vessaan, yritän peittää turvonneet ja punaiset silmäni. En halua muiden huomaavan haavoittuvaisuuttani.

Jos itken yksin, omassa huoneessani suljettujen ovien takana, kaipaan viereen ihmistä, joka jakaisi surun. Kaipaan lohduttajaa, ystävää, joka vakuuttaa, että kaikki on hyvin tai ainakin kääntyy hyväksi. Kastelen tyynyni, kulutan pakettikaupalla paperinenäliinoja ja rutistan nallea rintaani vasten toivoen, että se poistaisi kivun. Kyyneleet kuivattuani pesen naamani kylmällä vedellä ja häpeän itseäni. Pysyttelen piilossa muiden katseilta kunnes pieninkin heikkouden merkki on kadonnut kasvoiltani.

Jos en itke, koen itseni tunteettomaksi ihmiseksi. 

Ja aina, kun olen ehtinyt todeta: "En minä osaa itkeä", seuraavassa hetkessä suolaiset pisarat valuvat poskilleni.

Itkeminen helpottaa, vaikka hetkellisesti se saakin olon tuntumaan kamalalta, kun pää on täynnä räkää ja hengitys ei kulje. Itkeminen oman rakkaan sylissä on parasta terapiamuoto murtuneeseen sydämeen, ahdistukseen ja pelkoon. Silloinkin, kun se sama rakas saa ne kyynelvirrat liikkeelle. 

tiistai 5. helmikuuta 2013

XXXXIII Älä edes kysy...



sydämen tykytyksiä
hengenahdistusta
tahdon itkeä 
pelkoa
pakoa
ja kuitenkin
haluan sen kaiken takaisin


sunnuntai 3. helmikuuta 2013

XXXXII Irrallisia mietteitä

Lapsen ilo ja pyyteetön rakkaus on jotain, joka kirkastaa maailman. Pieni lapsi, joka juoksee luokse hymy korvissa on kaunis näky. Pehmeältä tuntuu rakkaan lapsen poski omaa poskea vasten pienen kietoessa hennot kätensä kaulan ympärille. Suloisesti lämmittävät sanat: minä rakastan sinua, kun pieni sinisilmäinen enkeli katsoo silmiin ja avaa näin puhtoisen sydämensä. Ei hän silloin paina käsivarsilla mitään, rakkauden siivet häntä kannattelevat.

Miksi olen niin saamaton ja suljen ihmisiä elämäni ulkopuolelle vain antamalla päivien, viikkojen kulua kysymättä, mitä heille kuuluu? Vain yksi pieni viesti voisi kertoa paljon. Ei väliä konkreettisella välimatkalla, henkinen välimatka riippuu vain siitä, mitä haluaa itse asialle tehdä. Ja itse olen surkea pitämään yhteyttä ihmisten kanssa. Yritän parantaa tapani.

Kappaleita:
Just Around The River Bend from Pocahontas
Scream from High School Musical 3
On The Steps Of The Palace from Into The Woods
Miksi valinnan tekeminen on niin vaikeaa? Mennäkö helpomman kautta, vai seurata unelmiaan? Mitä ne unelmat oikein ovat? Entä jos kaksi puolta vetävät yhtä paljon puoleensa? Miten tehdä valinta? Heittääkö kolikkoa? Noppaa? Miten mennä eteenpäin sulkematta kaikkia muita ovia? 
On ihana saada neuvoja ihmisiltä, jotka välittävät ja jotka tuntevat, mutta entä jos he tuntevat sinusta vain toisen puolen? Yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Olet entistä enemmän sekaisin.

On ihana tulla huomatuksi. En ole niitä ihmisiä, jotka tyytyvät istumaan nurkassa ja työskentelemään taustalla. Rakastan ihmisiä, jotka osoittavat, että olen olemassa heidänkin maailmassaan. Kiitän niitä, jotka kertovat: "Kuulen sanasi."