tiistai 8. huhtikuuta 2014

LXXXIV Perinteitä pohtimassa

Olen perinteinen ja perinteiden ihminen. Mitä se sitten tarkoittaa? Mitä tarkoittavat perinteet? Vanhoja ihmisiä, jotka elävät menneessä? Siinä uskossa elämistä, että ennen kaikki oli paremmin? Että yksi vanha konsti voittaa pussillisen uusia? Ehkä se on kaikkea sitäkin.

Joidenkin ihmisten mielessä perinteikkyys on saanut negatiivisen leiman. Nykypäivän ideologia koetaan olevan ristiriidassa kaiken vanhan kanssa, kenties mennyt koetaan jopa eräänlaisena uhkana kehitykselle. Toisaalta, menneisyytemme kertoo paljon siitä, miksi olemme tänä päivänä sellaisia kuin olemme. Ei olisi tätä päivää, ilman eilistä. Perinteitä kunnioittamalla osoitamme kunnioituksemme menneisyydelle.

Arkielämässä perinteet tarkoittavat kuitenkin yleensä jonkun tietyn ryhmän - perheen tai muun ryhmän - tapoja toimia. Perinteiden merkitys vaihtelee, samoin niiden noudattamistyyli. Monet kokevat perinteet erityisen tärkeiksi suuremmissa säännöllisissä juhlissa (kuten joulu). Näissä tilanteissa ne korostavat tapahtuman merkittävyyttä ja tuovat siihen turvallisen tuttuuden tunteen.

Minulle perinteistä luopuminen ei koskaan ole helppoa. Sillä lienee jotain tekemistä muutoksen pelkoni kanssa. Joka tapauksessa koen luopumisen tuskaa etenkin elämäni tässä vaiheessa, jolloin elämän tilanteeni edellyttää monista perinteistä luopumista.

Virvon, varvon
Tuoreeks, terveeks
Tulevaks vuodeks

p.s. äiti, teen kyllä vielä päätöksen pääsiäisestä...