LXXXI Vaiheteoriaa

Ihastus
Siitä se kaikki alkaa. Kummallinen magneetti ilmestyy kuin tyhjästä, samoin perhoset vatsaan. Kaikki, mitä ihastuksen kohde tekee tai sanoo muuttaa maailmaa. Hän ei voi tehdä mitään väärää. Kaikki vääräkin muuttuu oikeaksi. Tunteet heittelevät kuin vuoristorata riemusta epätoivoon, mutta  ihastumisen sanotaan olevan sen arvoista.

Säätö
Kun katseet kohtaavat ja kipinä on syttynyt, mutta mikään ei ole varmaa, syntyy säätöä. "Me ollaan, mut me ei olla." Kahdella on kivaa yhdessä, mutta kumpikaan ei oikein tiedä mitä toinen haluaa, saati sitten mitä itse haluaa. Erilaisten ihmisten kesken säätäminen voi muodostua hyvinkin erilaiseksi, sillä koko käsite on hyvin epämääräinen, jättää säädön varaa. Säätö hyvin epätodennäköisesti on pysyvää, vaan se kehittyy johonkin suuntaan. Säädöstä siirrytään joko seurusteluun tai sitten ei.

Seurustelu
Ensimmäinen vakavampi suhdemuoto. Usein seurusteleva pari sitoutuu toisiinsa hyläten esimerkiksi yhden-yön-jutut ja muut vastaavat. Toki on olemassa avoimempia seurustelusuhteita, joissa pari keskenään sopii rajoista. Toki se on mahdollisuus, mutta vaatii kaikkien osapuolten tietoisen hyväksynnän. Seurustelevat pariskunnat tavataan usein yhdessä, ja silloinkin, kun fyysisesti paikalla on vain toinen osapuoli, toinen usein on mukana henkisesti. Seurustelevat parit, etenkin vastarakastuneet, ovat varsin söpöjä kulkiessaan käsikkäin kadulla.

Avoliitto
Toisille yhteen muuttaminen on loogisen jatkumon seuraava osa, toisille taas pitkään harkittu päätös siirtää suhde seuraavalle tasolle. Yhteiselon aloittaminen voi olla yhtä aikaa sekä pelottavaa että odotettua. Kun kaksi ihmistä elää yhdessä vastaan tulee aivan uudenlaisia haasteita. Ennen yhteen muuttamista jokainen toivottavasti on tarkkaan harkinnut, että muuttaa yhteen ihmisen kanssa, jonka naamaa jaksaa katsella jokainen aamu, mutta on monia piirteitä, jotka nousevat esille vasta tosi tilanteessa. Kärsivällisyyttä ja opettelua tämä vaatii, etenkin aluksi. Toiselle kannattaa antaa tilaa, ja mahdollisuus taistella tunteja IKEAn lampun kanssa. Toisaalta, onhan se vaan niin ihana tunne, kun on paikka, jota molemmat voivat kutsua kodiksi.

Kihlat
Tässäkin asiassa on kahta koulukuntaa. Toiset menevät kihloihin ja tekevät samalla lupauksen mennä naimisiin/rekisteröidä parisuhteensa. Jotkut heistä ovat voineet päättää päivän tai muuten ajankohdan jo valmiiksi. Heille kihlautuminen on vain välivaihe matkalla sitä suurta hetkeä, jolloin suhde saa sen kauneimman sinetin. Vaikka itse pidänkin romanttisesta ajatuksesta kihlauksesta naimalupauksena, en lainkaan vähättele sen toista merkitystä. Nykyaikaisempi merkitys kihlaukselle on lupaus sitoutumisesta. Tällöin sormus nimettömässä on merkki rakkaudesta ja sitoutumisen uudesta tasosta ilman välttämätöntä ajatusta taas seuraavasta askeleesta. Ajateltiin kihloja sitten kummin päin tahansa, kyseessä on aina lupaus rakastaa.

Avioliitto & rekisteröity parisuhde
Suhteen virallistaminen on eräänlainen satama, josta alkaa aivan uudenlainen seikkailu. Rakkaus saa kruununsa ja pari toisensa. Toivottavasti tulevaisuudessa kaksijakoinen määrittely kuihtuu pois. Rakkaus on kuitenkin aina rakkautta


Minä olen matkalla, niin elämässä kuin rakkaudessakin. Opettelen, mutta en ehkä koskaan opi. Jatkan silti matkaani.

LXXX Happy ever after

Olipa kerran prinsessa, joka uskoi rakkauteen. Hän uskoi ihmisten hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Muut nauroivat prinsessalle, mutta hän ei välittänyt.

Once upon a time there was a princess who believed in love. She believed in the goodness and fairness of people. Others were laughing at her but she didn't care.

Prinsessa etsi prinssiä eikä hänelle kelvannut kuka tahansa. Hän halusi, että prinssi olisi sellainen kuin prinssit saduissa. Kukaan ei uskonut, hänen koskaan sellaista löytävän.

Princess was looking for a prince but not just any kind of prince. She wanted her prince to be like the princes in fairy tales. No one believed she could find a like that.

Vastoin kaikkia odotuksia prinsessa tuntui tapaavan prinssejä, jotka mitä suuremmissa määrin täyttivät hänen odotuksensa. Jokainen oli toistaan upeampi luonteeltaan ja ulkomuodoltaan. Loppujen lopuksi nämä prinssit kuitenkin huomasivat olevansa väärässä tarinassa ja prinsessa joutui jatkamaan etsintöjään.

Against all odds princess kept meeting princes who lived up her expectations. Everyone of them was gorgeous inside and out. At some point the princes just realized they were in a wrong story, so she had to keep looking.

 

Eräänä hyvin harmaana päivänä prinsessa tutustui prinssiin, joka vaikutti täydelliseltä. Prinsessa oli kuitenkin jo kovin tottunut siihen, ettei hyvä alku aina tiennyt kaunista loppua.

 

On one dreary day princess met a prince who seemed to be perfect. However she was too well aware of the fact that all that starts nicely doesn't automatically end beautifully.

 

Tämä prinssi kuitenkin oli täydellinen. Hän yllätti prinsessan yhä uudestaan ja  uudestaan ja prinsessa sai takaisin uskonsa romantiikkaan.

 

This Prince turned out to be different. He kept surprising the princess time after time and so she got back her faith in romance.

Happy ever after.

 

 

p.s. uskoisitko jos sanoisin, että tämä kaikki on totta?

LXXIX Ystäviä ja rakkaita

Tuhat asiaa, jotka pitäisi tehdä, mutta tässä olen.

Ystävänpäivä on tulossa ja esiin nousi kysymys: kenen kanssa sitä oikein tulisi juhlia? Tämän sydänten täyteisen ja kovin vaaleanpunaisen juhlan ydin on nyt etsinnän kohteena.

Minun ja muiden antiikin ystävien iloksi voin kertoa, että kyseisen juhlan juuret on johdettu antiikin Roomaan. Lupercalia, jota juhlittiin 15. helmikuuta, oli Junon, naisten ja avioliiton jumalan, ja Panin, luonnon jumalan, juhla. Kuten niin monen muunkin "pakanallisen" juhlan kohdalla, kristityt eivät suvainneet Lupercaliaa. Tämä antiikin jumalten juhla yhdistyi edellisenä päivänä vietettyyn pyhän Valentinuksen päivään. Yhä tänä päivänä englanninkielisissä maissa ystävänpäivää kutsutaan nimellä Valentine's day, joka juontaa juurensa pyhimyksen nimestä.

Ystävänpäivää on vietetty Englannissa jo vuosisatoja, mutta vasta juhlan saapuminen Amerikan mantereelle 1800-luvulla antoi sille nykyisen hyvin kaupallisen vivahteensa. Näiden maiden ystävänpäivän ajatukselle on yhteistä sen romanttisuus. Valentine's day on nimenomaan rakastavaisten päivä. Ruusut, sydämet ja rakkaudenosoitukset kuuluvat ja näkyvät 14. helmikuuta.

Suomalaiset ovat muokanneet ystävänpäivästä suomenkielisen nimensä mukaisen. Meillä ystävänpäivää vietetään muistamalla ystäviä korteilla ja pienillä lahjoilla. Amerikan mallin mukaan myös Suomessa ystävänpäivä on muodostunut valitettavan kaupalliseksi.

Molemmat ideat ovat kauniita. Rakkaan/rakkaiden muistaminen on aina palkitsevaa. On aivan mahtava tunne, kun onnistuu yllättämään ystävän pienellä ystävänpäivämuistamisella. Toisaalta minua kiehtoo ajatus jostain erittäin romanttisesta oman rakkaan kanssa kahden kesken. Onko 14. helmikuuta ystävänpäivä vai Valentine's day? Vai olisiko se molempia?

Will you be my Valentine?

* * *

 

Miks usein, rinta, riutuvasti
niin huokaat oi?
Kun tähdet yöllä tuikkii turvaisasti,
miks usvain tyynten halki haikeasti
valitushuutos soi?

- J. L. Runeberg -

 

Hyvää Runebergin päivää!