maanantai 12. elokuuta 2013

LXII Rakas olit mulle koulutie

Elokuu ja kultaiset pellot, ne ovat täällä taas! Taas saan julistaa kuinka paljon rakastan tätä vuodenaikaa ja kaikkea, mitä se tuo tullessaan. Paitsi ehkä hirvikärpäsiä...

Tänään aloittivat koulutiensä pienet ekaluokkalaiset. Voin kuvitella sen jännityksen ja innon, joka on piilotettuna tuon kantajaansa suuremman repun taakse. Opettaja ei varmaankaan saa sitä oikeaa omenaa, mutta symbolisina omenina toimivat lasten hymyt.

Isommat oppilaat ja opiskelijat harvemmin ovat ihan yhtä innoissaan palaamassa koulun penkille. Loman toivottaisiin jatkuvan ikuisesti (itse en ole tämän kannalla, tulisi tylsää...), joten ikään kuin sitä pidentääkseen, monet harrastavat jonkun näköisiä lomanlopetus juhlia yms. Toisaalta hyvä tapa rentoutua vielä ennen arkeen paluuta, toisaalta pudotus normaaliin elämään on entistä suurempi.

 
Vielä on kesää jäljellä
Vielä tulee kauniita päiviä
Vielä voit löytää ystävän
Vielä tilaisuuden saat
 
- Mamba: Vielä on kesää jäljellä -
 
 
Ja sitten, asiasta kukkaruukkuun... Onko omituista olla ystävä ex-tyttö-/-poikaystävän kanssa? Tai ystävystyä nykyisen tyttö-/poikaystävän ex-tyttö-/-poikaystävän kanssa tai ex-tyttö-/-poikaystävän nykyisen kanssa? Mitä mieltä olette? Minua ette voi saada uskomaan sellaista, itse olen löytänyt upeita ihmisiä näin ja saanut pitää upeita ystäviä lähelläni, vaikka meitä ei ollutkaan luotu yhteen. Olen kuitenkin huomannut, että toisista tällainen tuntuu kummalliselta. Lienenkö siis harvinainen tapaus?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti