Reilu viikko sitten kävimme muutaman minulle tärkeän ihmisen kanssa katsomassa Helsingin Gay-teatterin tulkinnan näytelmästä Corpus Christi. Mielenkiintoinen ja ajatuksiaherättävä näkemys Jeesuksen kärsimysnäytelmästä ja rakkauden sanomasta. Jeesus opetti meitä rakastamaan toisiamme, ei sillä niin väliä ketä rakastamme. Toteutus oli oivaltava. Kolmetoista näyttelijää, joista jokainen kastettiin yhdeksi opetuslapseksi - ja yhdestä tietysti tuli Jeesus. Lisäksi jokainen sai osakseen useita sivurooleja. Valkoisiin kauluspaitoihin ja vaaleisiin housuihin pukeutuneet näyttelijät eläytyivät rooleihinsa tunteella - joidenkin mielestä jopa ylinäytellen - vain pientä rekvisiittaa, kuten silmälaseja ja kaukosäädintä apuna käyttäen. Roolien vaihtaminen näytöksen sisällä vaatii näyttelijältä jokaisen hahmon sisäistämistä sekä toisinaan hieman radikaaliakin karrikointia, jotta yleisön on mahdollista pysyä kärryillä näyttelijän roolista eritilanteissa. Vaikuttava kokemus, täytyy myöntää. Vaikuttava aina yleisön koostumuksesta näytelmän kannanottoihin.
Hyvin harvoin tulee vastaan elokuva, jonka voisi käydä katsomassa elokuvissa useampaan kertaan, mutta tässä on yksi sellainen: The Host - Vieras sai Suomessa ensi-iltansa juuri ennen pääsiäistä. Elokuva perustuu Twilightin luojan Stephenie Meyerin saman nimiseen romaaniin maan ja ihmisten tulevaisuudesta avaruudesta saapuneen valloittajan käsissä. Nämä alienit ottavat valtaansa ihmisten kehot tarkoituksenaan elää symbioosissa planeetan alkuperäisen väestön kanssa. Pieni ryhmä ihmisiä on kuitenkin onnistunut piiloutumaan ja perustamaan vastarintaliikkeen säilyttääkseen inhimillisen elämänmuodon. Vaikka teos kuuluu tieteiskirjallisuuden alle, Vieras on nimenomaan tarina ihmisyydestä. Meyerin näkemys on herkkä ja vaikka kaikki tarinassa on jossain määrin modernia, loppujen lopuksi koko arvomaailma on hyvinkin vanhoillinen. Kirjailijan uskonnollinen tausta paistaa läpi tässä kuten hänen muussakin tuotannossa. En allekirjoita Meyerin arvomaailmaa ja esimerkiksi näkemyksiä parisuhteesta ja avioliitosta, mutta se ei estä minua arvostamasta hänen kykyään kirjoittaa ja luoda tarinoita, jotka koskettavat monia.
Pääsiäinen kertoo uudesta alusta. Minulle tämä on ollut henkilökohtainen käännekohta, poikkeus sääntöön. "Ei kahta ilman kolmatta" - nyt on sekin kirous kumottu. Kahtena vuonna peräkkäin kuukauden vaihtuminen maaliskuusta huhtikuuhun on tuonut vain sydänsuruja. Toki niistä tapahtumista on myöhemmin seurannut myös jotain hyvää, olen kasvanut ihmisenä. Ehkä olen menneenä vuonna osoittanut Kohtalolle oppineeni menneistä ja hän katsoi etten tarvitsisi enää uutta herätystä tähän väliin. Nyt käytin viikonloppuni hyvässä seurassa tähtiä tuijotellen.
Rakkaat kristityt ja uskovaiset: Hyvää pääsiäistä!
Rakkaat ateistit ja käytännön ihmiset: Hyvää aprillipäivää!
p.s. Se, joka yrittää huijata mua aprillipiloilla tänään on pulassa...
Oi, toi Frida-leffa on mahtava, löytyy hyllystä. :)
VastaaPoista