XLVIII Kierrän kehää

Mielessäni on lukuisia asioita, pohtimisen aiheita, mutta en kykene niistä tänne kirjoittamaan. En halua toistaa itseäni. Olen pyöritellyt näitä samoja kysymyksiä liian kauan. Nyt, kun ratkaisun hetki on jälleen käsillä, kadotan vastauksen, joka oli jo täällä.

En uskalla luottaa. En uskalla luottaa siihen, että olen tarpeeksi, että kykenen saavuttamaan tavoitteeni, että tiedän mitä haluan. Kierrän kehää: Päädyn aina samaan lopputulokseen, mutta teen silti aina yhden kierroksen lisää. En jaksaisi tätä enempää. Hei te, jotka olette kyenneet astumaan ulos noidankehästä, onko neuvoja?

olen astumassa pimeään

tuntemattomaan

jätän tämän kaiken taakseni

katkaisen langat

jotka sitovat minut aloilleni

katkaisen siteet menneeseen

olen sokea

valitsen oven heittämällä kolikkoa

hyppään pää edellä

tuntemattomaan

jos haluat auttaa

anna minun mennä

työnnä minut eteenpäin

mutta ole valmiina ottamaan vastaan

eksynyt mieleni

jos en valinnutkaan oikein

 

 

 

Sanoin kerran ystävälle: "Kadehdin ihmisiä, jotka tietävät mitä haluavat." Hän naurahti ja totesi, että kadehdin siis itseäni. Ehkä minun pitäisi hieman täsmentää väitettäni: "Kadehdin ihmisiä, jotka uskaltavat luottaa siihen, että tietävät mitä haluavat."

 

 

 

I saw you

once again

in a dream

you were so - you

and we were

as we always were

I wanted to hear you laugh

I would have followed you anywhere

I would have risked my own life

just to protect yours

I still would